Suomalaisia Rooman katukuvassa

Luultavasti kaikki suomalaiset Villa Lanten kävijät tuntevat instituutin vieressä seisovan Herman Liikasen rintakuvan. Vapaustaistelija Liikanen ei kuitenkaan ole ainoa suomalainen, josta voi löytää merkkejä Rooman katukuvassa.

Eräs toinen tälläinen, useimmille suomalaisille luultavasti hieman Herman Liikastakin tutumpi hahmo, on Eino Leino. Häntä ei sentään ole muistettu patsaalla, mutta komealla muistotaululla kuitenkin. Muistolaattaa voi ihailla kun laskeutuu Gianicololta Tiberin varrelle, osoitteeseen Lungotevere Prati 17. Leino vietti Roomassa talven 1908-09 valmistellen käännöstään Danten Jumalaisesta näytelmästä, ”Rooman universaaliuden inspiroimalla rakkaudella,” kuten plakaatissa tiedetään kertoa.

Leinon_muistolaatta

”Tässä talossa vuosina 1908-1909 suuri suomalainen runoilija Eino Leino käänsi Jumalaisen näytelmän Rooman universaaliuden inspiroimalla rakkaudella”

Luultavasti Leino tarvitsi kylläkin muutakin kuin pelkkää runoilijan inspiraatiota. Hän oli ottanut kolossaalisen käännösprojektin harteilleen juurikaan italian kieltä tuntematta, joten Roomassa oleskelu tuli epäilemättä myös hyvin konkreettiseen tarpeeseen. Kaupunki houkutuksineen tosin oli estää miehen hyvät aikeet: ”Ensiksikin tekee Rooma itse voitavansa estääkseen työnteon. Päivä päivältä vetää se yhä enemmän puoleensa. Kaikki aikakaudet myllertävät yhtaikaa poloisen suomentajan aivokomeroissa. Huomaan jo nyt tulevani Rooma-hulluksi niin kuin niin monet tuhannet ennen minua ovat tulleet” (Eino Leino, teoksessa Rooma – kirjailijan kaupunki).

Toinen suomalaiskirjailija, jonka nimeen ei välttämättä aivan ensimmäiseksi uskoisi törmäävänsä ikuisessa kaupungissa, on Pentti Saarikoski. Runoilijan löytääkseen ei tarvitse kulkea kauas Leinon muistoplakaatilta, mutta joka tapauksessa täytyy jälleen ottaa muutama askel korkeussuunnassa alaspäin ja laskeutua portaat aivan Tiberin ääreen. Pitkin joen reunamuuria on nimittäin asetettu pitkä rivi tauluja eri kirjailijoiden ja runoilijoiden aatteista Roomasta. Ponte Sant’Angelon kupeessa on tauluja Ovidiuksesta Danteen, Ungarettista Pennaan ja Joycesta Majakovskiin, kunnes lopulta Pier Paolo Pasolinin vasemmalta puolelta löytyy myös ikioma Penttimme.

saarikoski

 Ote Pentti Saariksoken (sic) päiväkirjasta

Saarikoskelta (tai ”Saariksokelta” kuten nimi tauluun on kirjoitettu) on valittu Roomaa käsittelevä päiväkirjakatkelma. Siinä hän kertoo omat impressionsa kaupungista päivänä, jolloin hän on ”jostain syystä onnellinen” kävellessään Janiculumin pyöreäkivisiä teitä yhdessä ”koko ihmisen ylpeän heimon” kanssa. Jos Saarikosken hengentuotteita tahtoo ihastella Tiberin varressa omin silmin, kannattaa luultavasti olla liikkeellä nopeasti, sillä suurin osa lasitauluista on ilkivallan peruina jo lukukelvottomassa kunnossa – kuten kuvastakin voi aavistaa.

Tähän taitavat päättyä ainakin viralliset viittaukset suomalaisiin. Roomasta vaikuttuneelle Jean Sibeliukselle on tosin koitettu järjestää oma muistolaatta hänen suosimansa Grand Hotel de la Minerven seinään Pantheonin läheisyydessä, mutta ainakaan vielä hanke ei ole toteutunut. Sibeliuksen ystävä ja tukija Axel Carpelan oli patistanut säveltäjää ammentamaan inspiraatiota Italiasta: ”Te olette istuskellut aika lailla kotona, hra Sibelius, Teidän on aika matkustaa. Myöhäissyksyn ja talven oleskelette Italiassa, maassa jossa oppii cantabilen, sopusuhdan ja harmonian, plastiikan ja viivojen symmetrian, maassa missä kaikki on kaunista – rumakin” (Erik Tawastsjernan Sibelius-elämäkerrasta). Roomassa Sibelius kävi ainakin kolmesti, tosin kroonisista rahavaikeuksista kärsinyt, mutta maailmanmiehen hienostuneen maun omaksunut säveltäjä ei malttanut olla vierailematta roomalaisilla räätäleillä teettämässä itselleen kalliita pukuja, joten ainakin hänen taloutensa kannalta lienee ollut parempi ettei matkoja Italiaan ollut liiaksi.


Juuso Kortelainen

Instituuttiharjoittelija

Mainokset

Näköaloja Villa Lantesta – ja Lanteen

Villa Lante on tunnettu verrattomasta näköalastaan, joka on inspiroinut kirjailijoita, taiteilijoita ja tutkijoita kautta aikojen, aina tämän blogin nimeä myöten. Renessanssihuvilan loggiasta avautuu Roomaan upea näkymä, jota osattiin arvostaa jo antiikin aikana. Roomalainen runoilija Martialis (n. 40-104) tunsi Janiculum-kukkulan tenhon ja hänen runonsa (4,64) säkeet ”Hinc totam licet aestimare Romam”, eli ”täältä voi arvioida koko Roomaa” on ikuistettu myös Villa Lanten loggian seinälle.

p_Hinclicet

Kaupunkikuvaa hallitsee kuitenkin rakennus jota Martialis ei tuntenut. Kuvan keskellä kohoaa ”Kermakakkuna” ja ”Kirjoituskoneenakin” tunnettu Italian kuninkaan Viktor Emanuel II:n muistomerkki ”Isänmaan alttari”, tuttavallisesti Vittoriano.

p_Näkymä_Lantesta

Majesteetillinen muistomerkki koostuu kuninkaan ratsastajapatsaasta ja tätä ympäröivästä, monumentaalisesta portaikosta terasseineen Capitolium-kukkulan rinteessä. Muistomerkki vihittiin käyttöön vuonna 1911, lähes kolmekymmentä kestäneiden vuotta rakennustöiden jälkeen. Monumentin suunnitellut arkkitehti G. Sacconi ei edes ehtinyt nähdä työnsä valmistumista vaan hänen kuolemansa jälkeen 1905 tarvitiin kolmen suunnittelijan ryhmä viemään projekti päätökseen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen (1921) myös Tuntematon Sotilas sai Vittorianosta viimeisen leposijansa. Monumentin yläterassia hallitsevat nelivaljakkopatsaat lisättiin vuonna 1927.

Sisätiloissa on nykyään Italian yhdistymiselle omistettu museo, Museo centrale del Risorgimento al Vittoriano.

p_Kermakakku

ratsastajapatsas

Monumentin ylimmälle terassille on nykyään pääsy hissillä ja näköala Vittorianon kattotasanteelta houkutteleekin turisteja. Näkymät ovatkin erinomaiset ja kuten irvileuat muistuttavat, eivät vähiten siksi, että tämä on ainoa paikka Rooman keskustassa jonne tämä rakennus ei näy!

Terassilla voi tehdä pikakertauksen Rooman topografiasta ja Forum Romanumin rakennushistoriasta.p_forum

Myös monet tutut maamerkit näkyvät, bongaa kuvasta Pietarinkirkon kupoli ja Pantheon!

PK_Pantheon_PG

Vittoriano sijaitsee Piazza Venezian laidalla

p_piazzavenezia

Terassin päätyjä hallitsevat massiiviset nelivaljakko-pronssipatsaat, jotka hieman rajoittavat näköalaa.

p_quadriga

Mutta ei huolta, näkyyhän sieltä Villa Lantekin!

p_Lante


Näköaloja ihaili Laura Nissin, Villa Lanten Ystävät ry:n stipendiaatti 2015